Ruokahävikkiä muodostuu kaikissa ruokaketjun vaiheissa elintarvike-alan yrityksissä; niin ravintoloissa kuin kaupoissa. Tutkimusten mukaan suurin hävikki syntyy kuitenkin suomalaisissa kotitalouksissa, etenkin yhden hengen talouksissa ja lapsiperheissä, joissa valmistettavan ruoan määrää voi olla vaikea arvioida. Suomalaisessa kodissa arviolta 45-60 kg ruokaa vuodessa päätyy hukkaan. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa n. 100 € arvosta ruokaa.
Tiesitkö? Suomessa kodeissa heitetään 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Väkilukuun suhteutettuna se on 20-25 kg syömäkelpoista ruokaa.
Hävikkiviikkoa vietetään jälleen 7.-13.9. ja tänä vuona viikon teemana on Ruokahävikki arjessa – keinot ruokahävikin vähentämiseen. Tästä inspiroituneena halusimme jakaa muutaman vinkin arjen ruokahävikin pienentämiseksi.
- Osta seuraavan päivän ateria mukaasi henkilöstö- tai opiskelijaravintolastasi. Useammat ravintolat tarjoavat take-away ruokaa sekä lounaan loppupuolella päivän lounasta edullisemmin. Säästät niin ruoanvalmistukseen kuluvassa ajassa kuin sähkön- ja vedenkulutuksessa. Samalla autat ravintolaa pienentämään hävikkiä.
- Jos ruokaa jää yli, pakasta se annosrasioihin ja käytä myöhemmin. Pakkasessa valmis ruoka säilyy hyvänä jopa 3 kuukautta.
- Kaupassa huomioi pakkauskoot. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan.
- Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
- Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan. Lisää voi aina tarvittaessa santsata.
Lisää vinkkejä löydät Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjän Kuluttajan sivuilta.
Jaa oma arjen hävikkivinkkisi somessa: #arvostanruokaa #hävikkiviikko