Syksy on juuresten sesonkiaikaa, sillä ne kypsyvät myöhään syksyyn ja ovat sadonkorjuuaikaan täynnä vitamiineja ja kivennäisaineita. Juurekset säilyvät oikein säilytettynä, valolta suojattuna ja viileässä, pitkään. Juuri nyt kannattaakin lisätä lautaselle monipuolisesti juureksia osaksi monipuolista ruokavaliota.
Kotimaisista juureksista porkkana, punajuuri ja palsternakka ovat vakiintuneet suomalaisten ruokapöytään, mutta oletko jo tutustunut ravintorikkaaseen mustajuureen? Mustajuuri on vähemmän tunnettu voikukan sukuun kuuluva juures, jota on kasvatettu Suomessa aina 1800-luvulta saakka. Mustajuuri ei ole nirso, sitä voi viljellä aina Lappiin asti ja sadon voi korjata joko myöhään syksyllä tai jopa vasta keväällä.
Mustajuuri on vastuullinen valinta ja se onkin noteerattu Future 50 Foods -tutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin raaka-aineita, jotka ovat edullisia, maukkaita ja joilla on vain vähäinen ympäristövaikutus. Nämä raaka-aineet myös vähentävät ravinnonsaannin riippuvuutta eläinperäisistä proteiineista.
Mustajuurella on makea, hieman myskinen ja pähkinäinen maku, joka muistuttaa hieman parsaa tai maa-artisokkaa. Sitä voikin tarjoilla parsan tapaan keitettynä voisulan tai hollandaise-kastikkeen kera alkupalaksi. Mustajuuri voidaan keittää tai muussata perunan sijasta, ja se sopii tärkkelyspitoisuutensa vuoksi hyvin kuohkeuttamaan sosekeittoja ja pataruokia. Porkkanan ja palsternakan tavoin mustajuuresta voi pilkkoa myös ”ranskanperunoita”, paahtaa suikaleet uunissa ja dippailla terveellisempänä naposteluruokana.
Herkkävatsaisten ja FODMAP-ruokavaliota noudattavien kannattaa totutella mustajuureen vähitellen pieninä annoksina muiden kasvisten joukossa, sillä se sisältää imeytymättömiä hiilihydraatteja ja aiheuttaa helposti siihen tottumattomille vatsaoireita.
Näin valmistat vegaanisen mustajuurisosekeiton:
1,5 kg mustajuurta
8 dl vahvaa kasvislientä
4 dl kermaa (kasvipohjainen)
mustapippuria tai valkopippuria
suolaa tarvittaessa